Työ on iso osa ihmisen arkea – siksi pyrimme työnantajana tekemään kaikkemme parantaaksemme niitä asioita, mihin pystymme vaikuttamaan. Jotta työ kentällä sujuu ja työntekijä saa tarvitessaan apua työkyvyn haasteisiin on työpaikan työkykyjohtamisen oltava kunnossa ja työterveysyhteistyön tiivistä. Vuoden 2022 lopussa päättyi osin Kevan rahoittama työkykyjohtamisen hanke, jossa loimme yhteistyössä mm. Emkine Oy:n, LähiTapiolan ja työterveyden asiantuntijoiden kanssa TeeSen työkykyjohtamiselle ohjeita, toimintamalleja ja roolijakoa sekä määrittelimme uudet tavoitetasot. Hankkeen aikana järjestettiin myös esihenkilötyötä tukevia koulutuksia, joita jatketaan vuoden 2023 aikana muun muassa työyhteisötaitojen ja muutosjohtamisen osalta.
Mitä sitten on työkykyjohtaminen? Pohjimmiltaan kyse on hyvästä johtamisesta, työhyvinvoinnin edistämisestä, työkykyhaasteiden ennaltaehkäisemisestä ja toimivista tuen prosesseista. Todellisuudessa asiat eivät kuitenkaan aina mene kuin Strömsössä, ei TeeSessäkään. Siksi työkykyjohtamisella ratkotaan usein jo mahdollisesti syntyneitä työkykyhaasteita sekä mietitään työntekijän työssä tukemista tai työhön paluuta mahdollistavia toimenpiteitä.
– Ihmiset ovat nykyään meillä paremmin tietoisia työkykyjohtamisen tarpeesta, eli tiedetään, mitä tarvitaan ja mitä on kehitettävä eteenpäin”, kiteyttää TeeSen työkykykoordinaattori Niina Jokelainen.
Työkykykoordinaattori esihenkilöiden ja työntekijöiden tukena
Niinan palkkaaminen TeeSelle keväällä 2022 on yksi hankkeen aikana tapahtuneista konkreettisista muutoksista. Niinan pitkä kokemus työterveyshoitajan ja asiakkuuspäällikön tehtävistä sekä meneillään olevat työkykykoordinaattorin opinnot antavat hänelle tukevan pohjan työtehtäviensä hoitamiseen.
– Työkykykoordinaattorina toimin esihenkilöiden sekä työntekijöiden tukena ja apuna työkykyhaasteissa. Näen vahvasti, että työ kuntouttaa ja auttaa meitä pysymään kunnossa, joten koen tärkeäksi olla edistämässä työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työelämässä, vaikka työkyky olisi alentunut, tai olisi löydettävä uusi suunta työelämässä”, Niina pohtii.
Kolme toimintamallia – tätä kohti ollaan matkalla
Muita hankkeen konkreettisia tuloksia ovat muun muassa kolme animoitua videota. Ne havainnollistavat esimerkiksi, millaista yhteistyötä ja toimintaa tarvitaan työkyvyn tukemisessa ja miten voidaan toimia työntekijän kohdatessa tuki- ja liikuntaelinhaasteita tai mielenterveyden haasteita.
Niinan mukaan videot ovat jo nyt toimineet hyvänä keskustelunherättäjänä työyhteisössä. Hankkeessa päivitettiin myös TeeSen oma Varhaisen tuen malli ja Päihdeohjelma ohjaamaan käytännön tukitoimia ja selkiyttämään prosessin kulkua.
Lähiesihenkilöt ovat avainasemassa
TeeSessä ratkaisuja työkyvyn haasteisiin on lähdetty hakemaan fokusoimalla erityisesti esihenkilötyön tukemiseen ja kehittämiseen. Vaikka työkykyjohtamisen hanke päättyi, teema jatkuu. Kehityksen tarkoituksena on päästä kohti hankkeessa asetettua uutta tavoitetasoa ja saada toimintamallit osaksi käytännön arkea ja toimintakulttuuria.
Kehitys näyttää hyvältä ja Niina voi jo todeta konkreettisia muutoksia toimintakulttuurissa.
–Työterveysneuvotteluiden määrä on noussut reilusti, koska asioihin halutaan tarttua entistä aikaisemmassa vaiheessa. Varhaisen tuen keskusteluissa näkyy enemmän ratkaisujen hakeminen ja kokeileminen, ja yhä useamman työntekijän kohdalla on myös löydetty hyviä ratkaisuja työhön palaamisen tukemiseksi.
